Henkilöstö

Tapahtumaensiavun laatu ratkeaa siinä, kuka on paikalla. Meillä se on aina terveydenhuollon ammattilainen.

Ero ensiapukurssin käyneen vapaaehtoisen ja terveydenhuollon ammattihenkilön välillä on valtava – mutta sitä ei aina tule ajatelleeksi, ennen kuin se kerrotaan. PR-Lancella jokainen päivystäjä on terveydenhuollon ammattilainen, ja vähimmäisvaatimuksemme päivystäjälle on ensihoidon tutkinto.

Ammattitaito ja pätevyydet

Henkilöstöstämme 100 % on Valviran rekisteröimiä terveydenhuollon ammattilaisia. Ammattinimikkeitä ovat ensihoitaja (AMK), sairaanhoitaja, lähihoitaja ja perustason ensihoitaja sekä palomies-ensihoitaja.

Hoitotason ensihoitajia meillä on yli viisi, ja lääkäri on käytettävissämme yhteistyökumppanina. Henkilöstöä on yhteensä yli 50, ja he työskentelevät päätyökseen pääkaupunkiseudun ambulansseissa ja sairaaloissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tapahtumassasi hoidosta vastaa sama osaaminen ja sama päivittäinen rutiini kuin ensihoidossa ja päivystyksessä.

Miksi vaadimme ammattilaisia – vaikka laki ei vaadi

Laki ei edellytä, että tapahtumaensiavussa on terveydenhuollon ammattilaisia. Moni alan toimija käyttääkin henkilöstönään ensiapukurssin (EA1 ja EA2) käyneitä henkilöitä. Me olemme tehneet toisenlaisen valinnan: vaadimme jokaiselta päivystäjältämme terveydenhuollon ammattitutkintoa, koska haluamme tarjota asiakkaillemme vain parasta.

Ero näkyy juuri silloin, kun sillä on eniten merkitystä. Hätätilapotilaan tunnistaminen on maallikolle vaikeaa, ja väärä arvio voi johtaa vakaviin seurauksiin. Ammattilainen tunnistaa hiljaisenkin hätätilan ajoissa ja osaa toimia oikein – ja juuri se on se turva, jonka tapahtumajärjestäjä ostaa.

Osaamisen ylläpito

Ammattitaito ei säily itsestään. Henkilöstömme harjoittelee useita kertoja vuodessa, ja osaaminen testataan vuosittain. Erityiskoulutusta on muun muassa elvytyksestä, traumahoidosta, suuronnettomuustoiminnasta, lasten hoidosta, väkijoukkotilanteista ja hälytysajosta. Osaamista pidetään yllä myös päivittäisessä työssä pelastustoimen ja ensihoidon tehtävissä.

Mitä paikan päällä voidaan oikeasti tehdä

Koska paikalla on ammattilaisia ammattikaluston kanssa, valtaosa hoidosta tehdään loppuun jo tapahtumassa, eikä asiakkaan välttämättä tarvitse jättää tapahtumaa kesken, vaan voi nauttia siitä loppuun asti.

Potilas ohjataan aina jatkohoitoon silloin, kun hän sitä tarvitsee – esimerkiksi iso, tikkausta vaativa haava. Tällöin verenvuoto tyrehdytetään ja haava suojataan kuljetusta varten, jotta hoitopaikka voi hoitaa sen loppuun. Suuri osa potilaista pystytään kuitenkin hoitamaan valmiiksi paikan päällä, jolloin jatkohoitoon ei tarvitse heti lähteä – ja tapahtumavieras voi useimmiten jäädä nauttimaan tapahtumasta loppuun asti.

Luvut kertovat enemmän kuin adjektiivit

Yli 90 % potilaista hoidetaan loppuun paikan päällä ilman jatkokuljetusta. Luku on tilastoitu usean vuoden ajalta.

Turvaamme yli 400 tapahtumaa vuodessa ja hoidamme yli 5 000 potilasta vuodessa. Olemme tehneet tätä työtä vuodesta 2006. Suurilla festivaaleilla ensiaputapauksia voi kertyä yhden viikonlopun aikana 300–500, joista pienimmät ovat laastarin laittoa.

Toiminta ja johtaminen tapahtumassa

Tietyn kokoluokan jälkeen tapahtumassa on aina erillinen ensiapujohtaja, joka ei osallistu potilastyöhön vaan vastaa kokonaisuuden johtamisesta. Hoitotilanteet kirjataan sähköiseen potilaskertomukseen. Emme kirjaa potilaista yksilöiviä tietoja – vain tapahtumatilanteen ja tehdyt toimenpiteet – ja tietosuojakäytäntömme on dokumentoitu.

Näkyvä vai huomaamaton läsnäolo

Mitoitamme henkilöstön, kaluston ja näkyvyytemme aina tapahtuman mukaan. Suurissa tapahtumissa selkeä ja näkyvä läsnäolo tuo turvaa ja luo luottamusta. Pienemmissä ja intiimeissä tilaisuuksissa olemme huomaamattomasti lähellä ja tilaisuuteen sopivassa varustuksessa. Näkyvän ja huomaamattoman välillä valitaan riskiarvion ja asiakkaan toiveen mukaan.