Yleisötilaisuuden ensiapusuunnitelma

Laadimme ensiapusuunnitelman puolestasi

Teemme jokaisesta tapahtumasta riskiarvion ja halutessanne laadimme ensiapusuunnitelman puolestanne ja niin että se kestää viranomaisen tarkastelun — mitoitus perusteluineen, henkilöstö, kalusto, viestintä ja toimintaohjeet.

Pyydä maksuton ensiapuvalmiuden arvio tapahtumallesi. Kerro tapahtuman koko, luonne ja ajankohta — palaamme mitoitusehdotuksella ja hinta-arviolla.

Mikäli laadit suunnitelman itse: — ja mitä viranomainen siitä etsii

Pelastussuunnitelma on toimitettava pelastuslaitokselle vähintään 14 vuorokautta ennen tapahtumaa. Sen sisällä on osio, joka jää usein ohuimmaksi: ensiapusuunnitelma.

Syy on ymmärrettävä. Poistumistiet ja alkusammutuskalusto ovat konkreettisia asioita, jotka osaa laskea ja piirtää karttaan. Ensiapu tuntuu abstraktimmalta — mitä siitä oikeastaan pitäisi kirjoittaa?

Tässä artikkelissa käymme läpi täsmälleen sen. Kahdeksan kohtaa, jotka ensiapuosiossa on oltava, esimerkit siitä miten ne kirjoitetaan riittävän tarkasti.

Ensiapuosion kahdeksan pakollista kohtaa

1. Ensiapuvalmiuden mitoitus ja sen perustelu

Kerro, kuinka monta ensiapuhenkilöä tapahtumassa on ja millä perusteella määrä on valittu. Pelkkä luku ei riitä — viranomainen arvioi perustelua.

Perusteluun kuuluvat yleisömäärä (suurin samanaikainen, ei koko päivän kävijämäärä), tapahtuman riskiluokka, alueen koko ja muoto, anniskelu, yleisön ikärakenne sekä arvioidut sääolosuhteet. Mitoituksen periaatteet olemme käyneet läpi erillisessä artikkelissa: Kuinka monta ensiapupäivystäjää tapahtumaan tarvitaan?

2. Henkilöstö: koulutustaso, määrä eri aikoina ja vastuuhenkilö

Pelastussuunnitelmassa edellytetään turvallisuushenkilöstön vahvuutta eri aikoina. Tämä koskee myös ensiapua. Jos tapahtuma kestää kahdeksan tuntia ja yleisömäärä kaksinkertaistuu illaksi, miehityksen on seurattava sitä.

Kirjaa siis:

  • ensiapuhenkilöstön määrä ja koulutustaso kellonajoittain, myös rakennus- ja purkuvaiheessa
  • nimetty ensiapuvastaava tai ensiapujohtaja yhteystietoineen
  • maininta siitä, että ensiaputehtävään nimetyillä henkilöillä ei ole muita tehtäviä tapahtumassa
  • palveluntuottajan nimi ja yhteystiedot, jos ensiapu on ostopalvelua

Tuo viimeinen ranskalainen viiva ensimmäisessä listassa on tärkeä. Se on yksi konkreettisimmista asioista, joita viranomainen suunnitelmasta etsii.

3. Ensiapupisteen sijainti, merkinnät ja saavutettavuus

Ensiapupisteen on oltava selkeästi merkitty ja esteettömästi saavutettavissa sekä yleisölle että pelastusviranomaisen yksiköille. Kuvaa suunnitelmassa:

  • ensiapupisteen tarkka sijainti ja miksi juuri siinä
  • miten se on merkitty ja opastettu yleisölle
  • ajoreitti, jota myöten ambulanssi pääsee pisteelle
  • laajassa tai hajautetussa tapahtumassa: useampi piste tai liikkuva partio ja niiden vastuualueet

4. Kalusto ja välineet

Luettele, mitä ensiapuvalmiuteen kuuluu. Vähintään: ensiaputarvikkeet, paarit tai muu potilaan siirtoväline, defibrillaattori ja sen sijainti, viestivälineet sekä mahdollinen ambulanssi tai muu hoitoyksikkö. Suurissa tapahtumissa myös ensiaputeltta ja maastokelpoinen kuljetuskalusto, jos alue sitä edellyttää.

5. Viestintä ja hälyttäminen

Tämä on kohta, jossa suunnitelmat useimmin jäävät ympäripyöreiksi. Kirjaa konkreettisesti:

  • millä välineellä ensiapu ja turvallisuusorganisaatio viestivät keskenään (radiokanava, puhelinnumero)
  • kuka soittaa hätänumeroon 112 ja missä tilanteessa
  • miten ensiapu hälytetään tapahtuma-alueen eri osista
  • kuka opastaa saapuvan viranomaisyksikön perille ja mistä kohtaa

6. Toimintaohje sairauskohtaus- ja tapaturmatilanteessa

Pelastussuunnitelman toimintaohjeosiossa käydään läpi, mitä tehdään kun riski toteutuu. Sairauskohtaus ja tapaturma ovat näistä todennäköisimmät.

Ohjeen on oltava niin lyhyt ja selkeä, että sen voi lukea puhelimen näytöltä kesken tilanteen. Kuka tekee mitä, missä järjestyksessä, kenelle ilmoitetaan.

7. Yhteistyö viranomaisten kanssa ja hoidon porrastus

Kuvaa, mitä tapahtuu kun potilas tarvitsee enemmän kuin ensiapua: kuka tekee kuljetuspäätöksen, mihin potilas kuljetetaan, ja miten tapahtuman ensiapuvalmius säilyy kuljetuksen ajan.

Tämä on se kysymys, joka erottaa harkitun suunnitelman muodollisesta. Jos alueen ainoa yksikkö lähtee kuljettamaan potilasta, mitä tapahtuma-alueelle jää?

8. Kirjaaminen ja raportointi

Kerro, miten hoitotilanteet dokumentoidaan ja kuka raportoi tapahtuman jälkeen. Tämä palvelee kahta tarkoitusta: se on potilasturvallisuuden ja vastuukysymysten kannalta välttämätöntä, ja se antaa seuraavan vuoden mitoitukselle todellista dataa arvailun sijaan.

Mitä karttaan merkitään

Aluekartta on pelastussuunnitelman oma kohtansa, mutta ensiavun osalta siihen on merkittävä ainakin:

  • ensiapupaikat
  • pelastustiet — hälytysajoneuvoille tarkoitettu ajotie/ hyökkäysreitit, joka on merkittävä ja jonka leveyden on oltava vähintään 4 metriä
  • yleisön poistumistiet
  • turvallisuusorganisaation johtokeskus
  • alkusammutus- ja pelastuskalusto
  • rakenteiden, lavojen ja myyntikojujen sijainti

Varmista, että ensiapupisteen sijainti kartalla vastaa sitä, mitä tekstiosiossa lukee. Ristiriita näiden välillä on tavallisin syy siihen, että palotarkastaja palauttaa suunnitelman täydennettäväksi.

Kuusi yleisintä puutetta

  1. Miehitys ilmoitetaan yhtenä lukuna koko tapahtumalle. Vahvuus on kerrottava eri aikoina, myös rakennus- ja purkuvaiheessa.
  2. Ensiapuhenkilöstön koulutus. Ensiapuhenkilöstön koulutustietoja ei ole, tai osaavan henkilöstön määrä ei ole riittävä riuskeihin nähden.
  3. Ensiapuhenkilöillä on suunnitelmassa myös muita rooleja. Sama henkilö ei voi olla järjestyksenvalvoja ja ensiapuvastaava.
  4. Kartta ja tekstiosio ovat ristiriidassa. Ensiapupiste on eri paikassa kuin teksti kertoo, tai sitä ei ole merkitty lainkaan.
  5. Pelastustietä ei ole mietitty ambulanssin näkökulmasta. Reitti on olemassa kartalla mutta käytännössä tukossa myyntikojuilla tai kaapeleilla.
  6. Hälytysvastuuta ei ole nimetty kenellekään. ”Soitetaan 112” ei kerro, kuka soittaa.
  7. Yleisömäärään ei ole laskettu henkilökuntaa. 200 hengen raja koskee kaikkia paikalla olevia, myös talkoolaisia ja esiintyjiä.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin pelastussuunnitelma ylipäätään tarvitaan?
Kun tapahtumassa on samanaikaisesti läsnä vähintään 200 henkilöä, käytetään avotulta tai pyrotekniikkaa, poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta tai tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa. Suunnitelma on toimitettava pelastuslaitokselle vähintään 14 vuorokautta ennen tilaisuutta. Kaikki tapahtuman luvat ja määräajat löydät turvallisuusmuistilistalta.

Onko olemassa virallista mallipohjaa?
Kyllä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto julkaisee yleisötapahtuman pelastussuunnitelman mallipohjan, ja monet pelastuslaitokset jakavat omia versioitaan. Kysy oman alueesi päivystävältä palotarkastajalta — hän myös neuvoo etukäteen.

Voiko ensiapusuunnitelman tilata meiltä?
KYLLÄ! Laadimme puolestanne ensiapusuunnitelman.

Vastuu koko pelastussuunnitelmasta ja sen toimittamisesta säilyy kuitenkin aina tapahtuman järjestäjällä.

Mitä jos suunnitelma palautetaan täydennettäväksi?
Mikäli palvelu on tilattu meiltä, täydennämme ensiapusuunnitelman puolestanne ja hoidamme sen osalta myös viranomaskontaktoinnin, joka myös vähentää kuormaa tapahtumanjärjestäjältä

Mikäli teet suunnitelman itse, täydennä ja lähetä uudelleen mahdollisimman nopeasti. Tämä on juuri se syy, miksi suunnitelma kannattaa lähettää selvästi ennen 14 vuorokauden takarajaa — täydennyskierrokselle pitää jäädä aikaa.

Riittääkö sama suunnitelma ensi vuonna?
Pohjaksi kyllä, mutta se on päivitettävä. Yleisömäärä, alue, ohjelma ja vastuuhenkilöt muuttuvat, ja edellisen vuoden ensiaputilastot ovat paras peruste seuraavan vuoden mitoitukselle.

Puhelin: +358 (0) 50 511 5051
Sähköposti: palvelut@pr-sec.com


Tämä artikkeli on laadittu tapahtumajärjestäjän suunnittelun tueksi. Se ei ole oikeudellinen neuvo eikä korvaa viranomaisen ohjeistusta. Pelastuslaitosten vaatimukset ja mallipohjat vaihtelevat alueittain — tarkista aina oman alueesi ohjeet.

Lähteet

  • Pelastuslaki 379/2011 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011
  • Varsinais-Suomen pelastuslaitos: Pelastussuunnitelman sisältö
  • Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto: Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman mallipohja
  • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue: Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma